LAPSEN SUOLISTON KEHITYS

Leea Pelto, FT

Suomen Bioteekki Oy

© Copyright: Suomen Bioteekki Oy

Syntymän yhteydessä vauvan suolisto ei ole vielä valmis. Muutaman ensimmäisen kuukauden aikana ruoansulatusjärjestelmä, suolen limakalvo, bakteeristo ja puolustusjärjestelmä kypsyvät ja kehittyvät toimiviksi. Täydessä valmiudessa ne ovat vasta kouluiässä. Silloin suolistossa on bakteereita enemmän kuin koko kehossa on soluja.


Suolistobakteeristo heijastaa lapsuuden ympäristöä

Suolistobakteeristo kehittyy parin ensimmäisen ikävuoden aikana. Sen jälkeen se pysyy melko samanlaisena koko koulu- ja aikuisiän. Suolistobakteeristoon vaikuttavat iän lisäksi mm. ravinto, lääkkeet ja stressi. Yksilöiden välillä suolistobakteeristossa on isoja eroja. Aikuisen suolistossa asuu ainakin 1000 erilaista bakteeria, ja joukossa on hiukan myös hiivoja.


Aiemmin ajateltiin, että vauvan suolisto on steriili ennen synnytystä, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat, että vauva altistunee bakteereille jo sikiövaiheessa. Niin istukasta, lapsivedestä kuin napaverestäkin on löydetty merkkejä bakteereista. Enemmän vauva kohtaa bakteereita synnytyskanavassa ja syntymän jälkeen vauva saa niitä rintamaidon välityksellä sekä elinympäristöstä. Luonto on järjestänyt asian hienosti niin, että äidin tuttu, turvallinen bakteeristo välittyy hellällä tavalla vauvalle, niin ennen syntymää, synnytyksen yhteydessä kuin äidinmaidon kautta.


Jäljittelemätön rintamaito

Varhaislapsuudessa suolistobakteeriston koostumukseen vaikuttavat siis sekä synnytystapa että ruokinta mutta myös mahdollinen lääkehoito. Rintamaito koostuu valkuaisaineista, sokereista, rasvoista, vitamiineista, vasta-aineista ja muista bioaktiivisista yhdisteistä ja tämä täydellinen ravinto auttaa lasta kasvamaan ja kehittymään parhaalla mahdollisella tavalla. Rintamaidon koostumusta eivät vastikkeet pysy korvamaan. Rintaruokinta vahvistaa myös suoliston hyvien bakteereiden kantaa, varsinkin bifidobakteereita, jotka ovat yleisimpiä bakteereita parin ensimmäisen kuukauden ajan suolistossa. Rintamaito sisältää runsaasti hyviä bakteereita (mm. bifidobakteereita) ja hyvien bakteereiden kasvua edistäviä aineita, ja nämä auttavat vauvan suolistoa ja puolustusjärjestelmää kehittymään. Kun vauvalle aletaan antaa kiinteää ruokaa, suolistobakteeristo monipuolistuu ja alkaa enemmän muistuttaa aikuisen suolistobakteeristoa. Pelkkää äidinmaidonvastiketta saavilla tämä tapahtuu jo ennen kiinteän ruoan saamista. Rintamaitoa saavilla suolen sisällön pH (happamuus) on alempi kuin vastiketta saaneilla. Tämä vahvistaa happamassa ympäristössä elävien bifidobakteereiden ja maitohappobakteereiden (esim. Lactobacillus) määrää ja estää monien haitallisten bakteereiden (kuten kolibakteerit ja klostridiat) kasvua.


Keisarinleikkauksella syntyneillä suolistobakteeriston kehitys viivästyy usein kuukausilla verrattuna alateitse syntyneiden suolistobakteeriston kehitykseen. Myös antibioottien käyttö vaikuttaa voimakkaasti suolistobakteeriston kehitykseen, koska ne tuhoavat bakteereita myös suoliston alueella. Keskosilla suolistobakteeristo kehittyy hitaammin kuin täysiaikaisena syntyneillä. Syynä tähän voi olla suoliston kehittymättömyys mutta myös mahdollinen tehohoito, lääkkeiden käyttö ja letkuruokinta.


Suolistobakteerien laajat vaikutukset

Suoliston miljardeilla bakteereilla on olennainen vaikutus koko kehon terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvät bakteerit estävät tautibakteerien ja hiivojen liikakasvua. Terveyttä edistävät bakteerit eli probioottibakteerit vahvistavat suolen hyvää bakteeristoa, ja riski sairastua ripulitauteihin pienenee. Vahvojen lääkekuurien, esimerkiksi antibioottikuurien, aikana ja vähintään kaksi viikkoa niiden jälkeen kannattaa antaa pienokaiselle probioottibakteereita, jotta suoliston bakteeristo pysyy kunnossa. Myös vieraaseen ympäristöön suuntautuvien matkoja ajaksi suositellaan probioottibakteereita turistiripulin välttämiseksi.


Suoliston bakteerit tuottavat osan kehon tarvitsemista vitamiineista, esimerkiksi osan B-vitamiineista ja K-vitamiinia. Bakteerit valmistavat ruoansulatusentsyymeitä, jotka pilkkovat ruoka-aineita paremmin imeytyvään muotoon ja siten edistävät ruoansulatusta. Suolen hyvät bakteerit vahvistavat suolen limakalvon solujen tiiviitä liitoksia, jotta suoli ei ”vuoda”. Silloin limakalvo ei läpäise haitallisia aineita, mutta ravintoaineet imeytyvät tehokkaasti.


Siirtyminen rintamaidosta kiinteän ruoan syömiseen on suuri rasitus vauvan suolistolle. Tilannetta voi helpottaa probioottivalmisteilla. Samoin uusien ruokien sieto paranee, kun ruoka-aineiden kokeilun yhteydessä annetaan probioottibakteereita, jotka auttavat ruoansulatusta pilkkomaan ruoka-aineita ja vahvistavat limakalvon kuntoa.


Suoliston alueella on noin 80 % kehon puolustusjärjestelmään kuuluvista vasta-aineita tuottavista soluista. Probioottibakteerit voivat suoraan vaikuttaa puolustusjärjestelmän soluihin ja siten nostaa elimistön vastustuskykyä. Varhaislapsuudessa suolen bakteerit kypsyttävät ja vahvistavat kehon puolustusjärjestelmää. Siksi probioottibakteereita kannattaa käyttää esim. lapsen siirtyessä päivähoitoon, jotta tässä vaiheessa yleistä sairauskierrettä ei pääse syntymään.


Allergia kuriin probiooteilla?

Allergiassa puolustusjärjestelmä tunnistaa vieraaksi aineeksi tavallisen ruoka-aineen tai siitepölyn, ja puolustautuu sitä vastaan. Syntyy tulehdustila, joka voi näkyä suolisto-, iho- tai hengitystieoireina. Syytä allergioiden nopeaan yleistymiseen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ei tiedetä, mutta sen oletetaan yhdistyvän muuttuneeseen ruokavalioon ja/tai ympäristöön. Nykykäsityksen mukaan varhaislapsuudessa sairastettujen infektioiden vähyys, liiallinen hygienia ja runsas desinfioivien puhdistusaineiden käyttö ovat johtaneet allergioiden yleistymiseen.


Probioottibakteereiden on osoitettu estävän allergian puhkeamista, lievittävän oireita ja nopeuttavan paranemista. Ne vaikuttavat suoraan elimistön puolustusjärjestelmään, kypsyttävät ja vahvistavat sitä, sekä vaimentavat tulehdusreaktioita. Vaikutus puolustusjärjestelmään on siis tasapainottava. Tehdyssä tutkimuksessa korkean allergiariskin omaavilla lapsilla probioottibakteeri esti allergian puhkeamisen varhaislapsuudessa jopa puolella verrattuna kontrolliryhmään. Puolustusjärjestelmään vaikuttamisen lisäksi probioottibakteerit ylläpitävät suolen limakalvon kuntoa, jotta pilkkoutumattomat ruoka-aineet eivät pääse imeytymään. Probioottibakteerit myös pilkkovat ruoka-aineita, koska ne tuottavat monia ruoansulatusentsyymeitä.


Entä koliikki?

Koliikin tunnuspiirteisiin kuuluu usein illalla alkava voimakas itkukohtaus. Koliikki alkaa parin viikon iässä ja helpottaa yleensä 3-4 kuukauden iässä. Todennäköisesti koliikkiin on useampiakin syitä, joista yksi voi olla suoliston kehittymättömyys. Koliikista kärsivien ja terveiden vauvojen suolistobakteeristossa on havaittu pieniä eroja. Siksi probioottibakteerien nauttiminen voi auttaa. Muita hoitokeinoja ovat lapsen imettäminen hänen oman rytminsä mukaisesti, röyhtäyttäminen ja kantaminen. Koliikki voi olla ensimmäinen merkki myöhemmin ilmaantuvasta allergiasta, jolloin myös äidin ruokavaliorajoituksella (maito, vehnä, yleisesti allergisoivat ruoka-aineet) voi olla helpotusta koliikkiin.


Vaikutuksia myös ihoon ja mielenterveyteen

Moni ihottuma on yhteydessä suoliston kuntoon. Perimmäisenä syynä ihottumalle voi olla liian läpäisevä suoli, vuotava suoli, joka päästää osittain pilkkoutumattomia ruoka-aineita verenkiertoon, ja ne aiheuttavat mm. ihossa tulehdusreaktion. Näissä tapauksissa voiteet helpottavat hetkellisesti, mutta eivät paranna ihottumaa. Ärsyttävien ruoka-aineiden poisto ja probioottibakteereiden käyttö tuo useassa tapauksessa pysyvän helpotuksen. Vähitellen ruoka-ainerajoituksia voi poistaa.


Suoliston kunto heijastuu myös mielenterveyteen. Monilla on kokemusta siitä, että jokin ruoka voi tehdä lapsen ylivilkkaaksi. On myös näyttöä siitä, että autismilla ja suoliston kunnolla voi olla läheinen yhteys, ja helpotusta psyykkisiin häiriöihin voi saada hoitamalla suolistoa.


Hyvinvointia suolistolle

Perushoitona erilaisiin suolistohäiriöihin on ruokavalio ja probioottibakteerit. Ruokavaliosta karsitaan kaikki ärsyttävät ruoat. Useimmille sopivia ovat riisi, tattari, hirssi, kalkkuna, kaalit, kesäkurpitsa, mustikka, puolukka ja viinimarjat. Aluksi kasvikset kannattaa antaa kypsennettyinä. Probioottibakteerit nautitaan tyhjään mahaan tai kevyen aterian yhteydessä. Lisäksi annetaan tarvittaessa lisäravinteita. Usein puutetta on etenkin hyvistä rasvahapoista, B- ja E-vitamiinista sekä sinkistä.


Pienokaiselle hellä probioottivalmiste

Koska elämme liian steriilissä ympäristössä, jossa terveyttä edistäviä bakteereita on vaikea saada riittävästi tavallisesta ruuasta ja ympäristöstä, kannattaa suoliston oikean bakteeriston muodostumista tukea terveyttä edistäviä bakteereita sisältävällä tuotteella. Tämä on suositeltavaa etenkin äidinmaidonvastiketta saaville, antibioottikuurien aikana sekä suuren allergiariskin omaaville. Myös äidin kannattaa käyttää probioottibakteereita, koska vauvakin hyötyy äidin paremmasta kunnosta.


Pienokaisen probioottivalmisteen tulee sisältää huolella valittuja, vauvan vatsaa helliviä bifido- ja maitohappo-bakteereita (esim. Bifidobacterium infantis, Bifidobacterium lactis, Lactobacillus acidophilus). Nämä bakteerit ja bakteerien suhteet ovat luontaisia varhaislapsuudessa. Ne antavat hyvän pohjan kokonaisvaltaiselle suoliston kehittymiselle. Yli 2-vuotiaille sopii paremmin aikuistyyppinen probioottivalmiste. Probioottivalmisteiden käyttö on turvallista ja suositeltavaa kaiken ikäisille lapsille ja aikuisille tukemaan suoliston ja koko kehon hyvinvointia.


Lähteitä:

Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H, Kero P, Koskinen P, Isolauri E: Probiotics in primary prevention of atopic disease: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001; 357: 1076-1079.

Lara-Villoslada F, Olivares M, Sierra S, Rodríguez JM, Boza J, Xaus J. Beneficial effects of probiotic bacteria isolated from breast milk. Br J Nutr 2007; 98:S96-100.

Parracho HM, Bingham MO, Gibson GR, McCartney AL. Differences between the gut microflora of children with autistic spectrum disorders and that of healthy children. J Med Microbiol 2005; 54: 987-991.

Penders J, Thijs C, Vink C, ym. Factors influencing the composition of the intestinal microbiota in early infancy. Pediatrics 2006; 118: 511-521.

Rhoads JM, Fatheree NY, Norori J, ym. Altered fecal microflora and increased fecal calprotectin in infants with colic. J Pediatr 2009; 155: 823-828.

Walker WA: Role of nutrients and bacterial colonization in the development of intestinal host defense. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000; 30: S2-7.

© Copyright: Suomen Bioteekki Oy